Mahtava astangajoogaopettaja Magnus Appelberg kertoo kokemuksestaan seniorijoogan parissa. Miten onnistuu joogaaminen pyörätuolissa ja mitä siitä voi saada irti? Voiko Astangajoogaa ylipäätään viedä hoitokotiin?
"- Voinko minäkin osallistua joogaan?
Rouva oli selvästi kiinnostunut ja opettajana minä olin iloinen tästä innostuksesta. Tiesin, että osallistujien keski-ikä tulee olemaan korkea eikä kaikkien liikuntakyky kovinkaan virtuoosimainen. Ei siis ollut yllätys, että kyseinen rouva saapui saliin istuen rullatuolissa, jota työnsi hoitokodin työntekijä. Seuraavat osallistujat olivatkin jo reippaampia, he saapuivat rollaattoreilla. Muistin edellisestä kokemuksesta, ettei nyt kannata miettiä kuinka monta joogamattoa laitan salin lattialle. Silloin sinisilmäisyydessäni olin pyytänyt rouvia istumaan alas matoille. Kuului äänekäs romahdus, kun ensimmäinen seniori yritti istahtaa. Onneksi minulla oli silloin ryhmässä jokunen nuorekas 75 vuotias, joka jaksoi nostaa hänet ylös.
Nyt vedin tuolit esiin ja jokainen sai istahtaa, paitsi ne jotka saapuivat omalla pyörätuolilla. Heille ei tarvinnut valmistella maaperää laisinkaan. Ennen kuin aloitimme oli kuitenkin toinen ohjelmanumero. Lidl oli lahjoittanut parikymmentä joogapuseroa ja -housuja. Hoitokodin työntekijät etsivät pakkauksista oikeat koot ja värit jokaiselle. Onneksi vaaleanpunaisia paitoja oli tarpeeksi, mutta oli kiinnostavaa nähdä kontrasti pakkauksen kuvan ja todellisuuden välillä. Ikäeroa oli noin 60 vuotta. Ihmisen habitus ehtii muuttua aika paljon siinä ajassa, mutta kiinnostus vaatteisiin ei muutu. Ainoana miehenä istuin osallistumatta väri- ja mallikeskusteluun ja odotin koska voisimme aloittaa.
Voisi luulla, että Astangajooga olisi liian rankkaa opettaa hoitokodin varttuneimmalle asukkaille mutta kaksi tärkeintä asiaa ei ole liian vaativaa: keskity hengitykseen ja koordinoi hengitys liikkeen kanssa. Hyvin se meni, kaikki huomasivat hengittävänsä ja kädet nousivat useimmilla jopa hartiatason yläpuolelle. Tuolissakin voi taivuttaa eteenpäin ja sivuttain. Vähemmän on aina enemmän kun repertuaari on rajoitettu.
Loppumeditaatiossa löysin hyvän käytön Lidlin lahjoittamille trikoohousuille. Osallistujat istuivat selkä suorana pitäen trikoopakkausta päälakensa päällä. Suoritus vaatii keskittymistä ja saa mielen hiljentymään ilman nukahtamista. Kiitin osallistujia ja koin jälleen kerran, ettei iällä tai joogalajilla ole merkitystä kun lähdetään siitä mitä ihminen osaa, eikä siitä mitkä hänen rajoitukset ovat."
Magnus Appelberg on opettanut päätoimisesti Astangajoogaa vuodesta 2003 ensin Tampereen Astangajoogakoulussa vastaavana ohjaajana ja sitten Helsingin Astangajoogakoulussa. Magnus tulee tanssin maailmasta ja on tehnyt Rebalancing -syvähierontaa jo 25 vuotta.
Hän kiertää myös vierailevana opettajana Suomessa, Skandinaviassa, Virossa ja Puolassa.
Vuodesta 2013 hän on vetänyt Rööperin Aamujoogaa Helsingissä yhdessä perheensä kanssa. Heidän jokavuotinen kesäretriittinsä on tänä kesänä 25.06-01.07 Virossa Haapsalun kaupungissa. Tilaa löytyy vielä!
Kurkkaa myös tänne: www.hyvinvoimala.fi
